Sellainen oli sää ja ihmisen ja koiran mieli, kun vuosi vaihtui. Uuden vuoden juhlinta mökillä kuulosti hyvältä idealta, mutta toteutus pissi tällä kertaa pahasti... Kylläpä tuntui hyvältä päästä takaisin omaan kotipesään! Uuden vuoden ensimmäinen viikko menikin (taas) vatsataudissa. Juuri kun Nuuskulainen selvisi edellisestä pöpöstä, niin uusi iski. Toivottavasti tämän jälkeen ei sitten ihan hetkeen saataisi yhtään ripuli-oksu-pöpöjä, Turrella kun ei ole yhtään ylimääräistä massaa muutenkaan.

Kaikesta huolimatta tänään oltiin piiitkästä aikaa hakutreeneissä. Treenit ei menneet tällä(kään) kertaa ihan putkeen. Mä menin mokaamaan ekan piilon lähettämällä koiran väärään suuntaan, eikä Turre sitten uskonut enää näissä treeneissä, että äijiä voisi ylipäätään löytyä mamman osoittamasta suunnasta. Koska Turre tiesi (muka) niin paljon paremmin missä äijiä vois olla, niin hän "etsi" sitten loput äijät ihan itse, kuuntelematta mamman ohjeita sen enempää. Etsiminen tarkoitti tällä kertaa Turren mielestä sitä, että kun juoksee tarpeeksi kauan ympäri metsää, niin lopulta törmää väkisinkin maalimieheen. Ei sen ihan näin pitäisi mennä... Nyt ohjaajan pitäisi ehdottomasti ottaa itseään niskasta kiinni ja miettiä omaa osuuttaan hiukan tarkemmin, jotta mekin vielä joskus edistyttäisiin edes ihan vähän tässä harrastuksessa. Vaikee harrastus kyllä, ihan liian monta liikkuvaa osaa tälläsille tumpeloille.

Toko on tauolla vielä pari viikkoa, sitten aloitetaan treenit uudessa ryhmässä hiukan tavoitteellisemmin.