Viime viikonloppuna suuntasimme "Estonian Winner" -koiranäyttelyyn Tallinnaan. Sää oli suosiollinen, VR & LindaLine kulkivat lähes aikataulun mukaisesti, ja hotelliinkin löysimme. Halvalla ei saa hyvää, ei edes Virosta, sen opimme tällä reissulla. Kerrankin matkassa oli mukana joku, joka kehtasi valittaa, ja niinpä saimme onneksi vaihtaa hotellihuonetta homeisesta ja epälemättä kosteusvaurioisesta huoneesta vähemmän homeiseen, mutta vähintäänkin yhtä pahanhajuiseen ja kuumaan toiseen huoneeseen. Noh, nukkuminenhan on yliarvostettua reissuilla muutenkin, joten olimme riittävän tyytyväisiä siihen, että ehdimme päämme kallistaa muutamaksi tunniksi kuitenkin pehmeiden ja puhtaiden lakanoiden väliin. Nälkä ja janohan reissatessa tulee, joten ruokaa etsimme tälläkin kertaa Vanhan kaupungin kujilta. Pippurisäkki ja OldeHansa on niin nähty, että tällä kertaa päädyimme syömään herkullista pannupizzaa Pizza Americanassa. Suosittelemme (töykeää palvelua,  mutta erinomaista pizzaa )! Tämän reissun kulttuuritarjonta rajoittui lyhyehköön harhailuun vanhassa kaupungissa mukana olleen jalkavaivaisen kisaturistin vuoksi. Lisää hyvää seuraa majoittui onneksi naapurihuoneeseen, ja koiria trimmatessa ilta venyi pitkälle yöhön (vesikoiria ei tietenkään trimmattu, vaan harjiksia ).

 

Sunnuntaina kehässä ensimmäisenä oli Martti-harjis, jonka turkki oli kaiken puunauksen jälkeen upea. Tiukassa kisassa ei tällä kertaa irronnut ERI:ä ja luokan kakkossijoitusta parempaa tulosta, mutta hyvin Martti kuitenkin kehässä taitavan handlerin kera kulki.

 

Tuntia myöhemmin kehään pääsivät vihdoin myös perrot. Tällä kertaa kisassa oli mukana muistaakseni vajaa parikymmentä perroa. Matte sai tällä kertaa seurata kisaa kehän laidalta, mikä oli tosin melkein jännempää kuin itse kehässä juokseminen. Upeasti Tikkis kehässä esiintyi Marikan händläämänä, kiitos taas pro-kasvikselle

VAU, mitkä liikkeet!

 

Tämän reissun saldona Tikkis sai siis uudet tittelit EE CH & Estonian Winner-11. Kotiintuomisina sertin lisäksi saimme myös viimeisen kansainvälisen muotovalion arvoon oikeuttavan CACIB:in, joten peukut pystyyn, että Tikkikselle myönnettäisiin myös kansainvälisen muotovalion titteli, C.I.B!!!

 

 

Hienosti kisa siis meni! Ensin Tikkis valittiin parhaaksi urokseksi, ja pääsi kisaamaan vielä matkakumppani Mairen kanssa ROP-kehään! Tässä vaiheessa ei ollut enää mitään väliä, kumpi voittaa, mutta toki oli valtavan hienoa, kun Tikkis lopulta valittiin koko rodun parhaaksi! Isoon kehäänkin jäätiin, mutta sieltä enää valitettavasti menestystä irronnut. Muuten hyvin järjestetyissä kisoissa tunnelmaa pilasi näyttelypaikalle jonkun koiravihaajan levittämät myrkkylihapullat, joista onneksi varoiteltiin sekä viroksi, että suomeksi ja englanniksi moneen kertaan kuulutuksissa. Hui ja yök! Lisää yökötystä aiheutti näyttelypaikan todella aivan kammottavassa kunnossa olleet toiletit. Näistä kuulimme varoituksen sanoja jo edellisenä iltana, mutta kaikista varoituksista huolimatta kokemus ärsytti kaikkia aistikanavia siinä määrin, että vierailu näissä vessoissa oli täysin mahdotonta; jo vessojen ovella tuli vastaan limainen useamman sentin haiseva nestekerros. Huuuuuuh.... Sen verran karmivaa, ettei ehkä Kalev-stadiumille tarvitse enää uudestaan lähteä näyttelymatkalle. Kotimatkallekin päästiin hyvissä ajoin, mutta tyynestä säästä huolimatta LindaLines tuli satamaan puoli tuntia myöhässä, minkä seurauksena kotimatka venyi piiiitkäksi ja saimme viettää vielä pari tuntia Helsingin rautatieasemalla sunnuntai-illan viimeistä Turun junaa odotellessa. Onneksi aurinko paistoi, oli lämmintä muttei liian kuumaa ja seura oli hyvää, joten kaikesta huolimatta hauskaa oli! Kiitos Leena, Niina & Miia jälleen yhdestä avartavasta näyttelykokemuksesta