Anoimme vuoden 2010 lopussa agilityn ryhmäpaikkaa sekä TSAU:lta että ATT:ltä. ATT tuntuu olevan jostakin syystä suositumpi vesikoiratuttujen keskuudessa. Olisi kiva kuulla miksi näin on? Me ollaan nyt kuitenkin erilaisia kuin muut ja treenataan tämä kevät TSAU:lla. So far so good: Avain hallille saatiin käteen heti ekoissa treeneissä, puoli tuntia yksityisopetusta kahdelta kouluttajalta, ei velvollisuutta käydä tekemässä mitään velvoitteita agikisoissa, eikä paineita muutenkaan kisoista tai muustakaan. Coachi vaikutti oikein lupsakalta perusturkulaiselta ukolta, jolla oli ainakin asenne ihan kohdillaan. Ei ressiä tai paineita, tää on vaan harrastus ja täällä on tarkotus, että on hauskaa 

Perjantain treenit meni esteitä kertaillessa. Pujottelu ei ihan ekalla yrityksellä taas menny  niin hyvin kuin syksyllä,  ja keinu  hirvitti, mutta ehkä tää tästä taas lähtee. Intoa onneks oli koiralla syksyn tapaan, ja nyt taas tiedetään, missä mennään pitkän tauon jälkeen. Ekaa kertaa rimat nostettiin maxi-korkeudelle, kun kerran koira on maksi (oletan näin). Hyppytekniikka ei kuulemma kehity, jos aina hyppää medi-rimoilla, eikä koirassa pitäisi olla mitään fyysistä kremppaa, joten miksei? Fyysisten kremppojen poissaoloa mennään varmistamaan fyssarilta vielä tällä viikolla.

Tänään pääsin kerrankin ajoissa yliopistolta kotiin, ja kun erkkapeda ja aivovammat ei jaksaneet innostaa, niin päräytin suoraan hallille. Siellä ei ollutkaan ketään, joten ihan rauhassa saatiin treeneta. Kummallekin kentälle oli joku rakentanut jotain rataakin, joita omin sovituksin mentiin pienemmissä pätkissä. Hauskaa oli ja hiki tuli sekä koiralle että emännälle! Keppien onnistumisprosentti on tällä hetkellä viidenkympin paikkeilla. Aivan loistavia suorituksia muutama hienolla rytmillä, ja muutama ei niin hieno suoritus. Virhe tuppaa tulemaan tokassa tai tokavikassa keppivälissä, mutta tärkeintä on, että Tikkis tietää kuitenkin idean. Loppu on sitten vaan hiomista. Kontakteja hiottiin sekä puomilla, että A-esteellä. Niissäkin vielä paaaljoon hiomista, mutta "trampa"-käskystä jo hienosti Tikkis alkaa jarrutella. Puomi menee paremmin kuin A-este. Keinu vaatii paljon töitä vielä. Pahinta tuntuu olevan, kun se kolahtaa selän takana sen jälkeen, kun Tikkis on jo siirtynyt pois keinulta jatkanut rataa eteenpäin. Tikkiksen heikko lenkki on aina ollut reagointi koviin ja yllättäviin ääniin. Nopeesti se pääsee kyllä onneks yli pelästymisestä.

Pieni tokopäivitys samaan syssyyn: TSAU:lla on myös tokoeste ja tunnistuskapuloita. Kokeilin, missä mennään esteen kanssa tällä hetkellä. Harjoitella pitää vielä, ja mun pitää olla ajoissa sanomassa "SEISO" koiran hypättyä esteen yli. Sitten se jää seisomaan, mutta aika vinoon menee. Onks vinolla asennolla väliä toko-kokeessa, kuka tietää?

Kiitos Miialle vinkistä tunnistusnoudon harjoitteluun :) Hallilla oli mahdollisuus koittaa oman etsimistä vieraiden ihmisten hajuisilla kapuloilla (tai näin ainakin oletin, kun niitä selvästi joku oli harjoitellut kentän laidassa ;). Hyvin löytyi oma taasen. Pitoa pitää kyllä harjoitella taas uudestaan. Tikkiksellä on taipumus mällätä keppejä suussaan turhan voimakkaasti. Syksyllä tätä harjoiteltiin, mutta pitää siis harjoitella uudestaan...