Superinnokkaat reenaajat ajoivat ihan vain tokotreenien takia perjantaina Turkuun ja illaksi taas takaisin Veikkolaan (=n. 300 km ja 3 tuntia ajoa :). Vikoihin treeneihin ei päästä, ja yksi kerta jo missattiin, joten näitä treenejä ei ollut varaa passata!

Aluksi tehtiin luoksepäästävyysharjoituksia. Sanna, Saila ja Hansu kävivät vuorotellen tekemässä lähestymisharjoituksia. Ekalla kerralla vieraat lähestyivät tuijotellen ja käsi ojossa, mutta eivät vielä koskeneet, ja kääntyivät sitten pois. Tokalla kerralla vieras tuli jo ihan lähelle, ja kolmannella lähestymiskerralla vieras antoi Turrelle namin ja rapsutti leuasta. Saila ja Sanna eivät olleet ollenkaan pelottavia, Hansu selvästi vähän jänskätti enemmän aurinkolaseineen. Kiitos treenausavusta kaikille :)

Tämän kerran ainoa "uusi" asia oli estehyppy. Sannalta saatiin vinkiksi, että estehyppyä kannattaa harjoitella kauempaa kuin mitä me ollaan tähän asti tehty. Tähän asti mä olen vienyt Turren ihan esteen eteen ja antanut käskyn siitä. Nyt aletaan harjoitella estehyppyä niin, että viedään koira kauemmas esteen taakse. Käskyn jälkeen nami lentää esteen yli, jotta "hyppy"-käskystä tulee selkeämpi ja Turre varmasti oppii sen.

Tähän asti mä olen pitänyt namia kädessä melkein koko treenien ajan. Kuitenkin tulevaisuutta ajatellen namit olisi jo korkea aika hiljalleen häivyttää pois. Saimme neuvoksi Sannalta jättää namit kippoon kentän laidalle. Aluksi tehdään muutama liike putkeen, ja sen jälkene koira vapautetaan kipolle, josta se saa palkan. Turrella namikippo toimii tällä hetkellä todella magneettina, ja liikkeiden tarkkuus hiukan kärsii. Uskon kuitenkin, että kun Turre oppii, että palkka tuleekin nykyään kiposta vasta muutaman täydellisen suorituksen jälkeen, niin kippo alkaa toimia loistavasti ja tarkoituksenmukaisesti. Kisoissa (jos ikinä niihin asti päästään ) palkkakipon voi sitten jättää autoon ja vapauttaa koiran ihan lopuksi sinne.

Kaikenkaikkiaan ihan jees treenit. Lilli ei häirinnyt tällä kertaa Turrea ollenkaan niin paljon kuin viimeksi, ja muutenkin Turre oli ihan innokkaasti mukana koko ajan. Turre jaksaa treenata väsymättä tunnin ihan kevyesti, ilman että keskittymiskyky kauheesti kärsisi. Varsinkin lelupalkka jaksaa kiinnostaa loppuun asti. Namipalkka ja narupallo yhdessä toimivat Turrella nyt tosi hyvin, kun mamma vihdoin osaa käyttää niitä oikein...

Harmi, ettei päästä viimeiselle kokeenomaiselle treenikerralle mukaan, sillä kesäloman kunniaksi koirakärry lähtee perjantaina viime kesän tapaan kohti Pohjanmaata ja Uumajan kesäkotia Syksyllä ohjelmassa on ainakin vesikoirien leiri Rymättylässä. Mahduimme mukaan kokeilemaan paimennusta ja treenaamaan tottista, jee!