Vuotta 2012 on eletty jo reilu kuukausi. Joulu ja uusivuosi vietettiin tänä vuonna pohjoisessa. Samaan aikaan kun Etelä-Suomessa kärsittiin hurjista myrkyistä ja läiskyteltiin vesilätäköissä, me nautittiin täysillä puolimetrisestä lumihangesta, jääkeleistä ja (koira)hiihtomahdollisuuksista :) Tällaistä täysin stressitöntä ja kiireetöntä ikiomaa joulua vietämme mieluusti uudestaankin!

Viime vuonna pääsimme suunnilleen niihin tavoitteisiin, joihin pyrimmekin. TK1 saatiin plakkariin (mutta miksei se vieläkään näy koiranetissä, vaikka vikoistakin kisoista on jo neljä kuukautta aikaa??), ja emäntä teki oman ennätyksensä puolimaratonilla, kiitos siitä PT Tiktakkiselle, jota ilman en läheskään näin paljon varmasti lenkkeilisi! Vuoden 2012 ekana tavoitteena koirarintamalla on uskaltautua ekoihin agilitykisoihin. Alkuvuodesta mua vaivasi totaalinen treeni-innottomuus (se vaivaa tokotreenejä tosi pahasti edelleen), mutta agilityn treenaukseen saatiin uutta puhtia turkulaisten yksityisten koirafirmojen viikonloppukoulutuksesta ja mölliratakurssista.

Kun tammikuun aloissa maksoin TSAU:n jäsenmaksua, pienryhmämaksua, viikonloppukoulusta ja möllikurssia, aloin todella pohtia, että eipä oo köyhän ihmisen harrastus tää agility. Tähän asti mä olen aina ajatellut, että paljon ratsastusta kalliimpaa harrastusta ei ole, mutta kyllä näillä hinnoilla agility on itse asiassa kalliimpi harrastus (reilusti) kuin viikottaiseen kouluvalmennukseen osallistuminen (vakkaritallilla 25e/h neljän hengen ryhmässä, agilityn viikonloppukoulutus 40e/15min )...  TSAU:lla ei näihin hintoihin sentään päästä, mutta yksityisillä koirafirmoilla kyllä. Huh! Toisaalta, ehkä sittenkin maksan mieluummin näistä "oikeista" harrastuksista kuin näyttelyistä. Oli kurssi mikä tahansa, niin anti on takuulla suurempi kuin muovinauhan pala

Väkisinkin tilin vinkuessa tammikuun alussa mietin, että onko anti näillä firmoilla todella niin kova taso kuin hintojen perusteella voisin odottaa. Eniten ärsyttää se, että yksityisten firmojen kursseilla oma vuoro on todella tarkkaan kellotettu. Yhtään jouston varaa ei ole. Ohjaajan toivoisi näillä hinnoilla olevan todella motivoitunut ja asiakaspalveluorientoitunut. Opettajan hyvä tai huono päivä, se kuinka monta kertaa kyseisen radan on jo sillä viikolla opettanut tai kuinka tyhmä tai kömpelö asiakas on, ei saisi vaikuttaa opettajan suhtautumiseen asiakkaaseen. Oman kokemuksen mukaan toistaiseksi vielä yksikään käymäni kurssi millään firmalla ei ole ollut täysin hukkaan heitettyä rahaa kokonaisuutena ajatellen, mutta yksittäiset kerrat sitä ovat valitettavasti välillä olleet. Suurin anti kurssikerroilla on ehkä se, että esiin tulee asioita, joita pitää itsekseen harjoitella myöhemmin. Niitä olenkin treenivihkoon ahkerasti kirjoitellut ja niitähän riittää! Selkeesti koiraihmiset ovat aika rahakasta sakkia, ja asiakkaita tällä alueella varmasti riittää. Agilitykursseilla olleitten taso ja motivaatio ovat olleet muuten ihan laidasta laitaan. Yks tähtää mm-kisoihin (vaikkei ole koskaan vielä edes kilpaillut ;), toiset taplaa vielä hyvinki alkeissa. Ehkä myös kurssin anti on siten meille kaikille erilainen. Kiitos vielä Sannalle ja Marikalle hyvän mielen treeniseurasta alkuvuodesta :) Omissa treeneissä ollaan päästy treenaamaan just niitä juttuja, jotka tuntuvat hankalilta, ja treenien ohessa vähän myös purkamaan päästä niitä asioita, jotka tökkii eniten