Tänään oli meidän ekat Brukshundsirkkelin treenit, viime viikon treenit missattiin misseilyn takia. Paikalla oli kuusi koirakkoa: rotikka, mali, japaninpystykorva, pari kelpietä, suursnautseri ja me. Aiheena oli siis pk-tottis, joka poikkeaa jonkin verran suomalaisesta pk-tottiksesta. Mukana oli pari ihan ihmeellistä liikettä, joista en ollut koskaan kuullutkaan, ja tututkin liikkeet oli vähän erilaisia kuin suomalaiset versionsa. Ohjaajana oli Hanna Halläng, joka oli jotenkin Kaisa Hilska-tyylinen kouluttaja, mutta jos mahdollista, ehkä vieläkin tehokkaampi, reippaampi ja iloisempi, tykkäsin tosi paljon! Piti googlata ja selvis, että se pitäis täällä kursseja muutenkin, täytyy ehkä mennä joskus, jos on rahaa. Tämmönen vauhdikas tokoilu on paljon hauskempaa, kuin semmonen totinen pönötys, miksi toko helposti menee. Treenit kesti kokonaiset neljä tuntia, aamukympistä vartin yli kahteen, mutta aika meni tosi nopeasti, eikä kaikkia liikkeitä ehditty edes käydä läpi. Puolessavälissä oli tietysti fika, kun kerran ruotsissa ollaan: ("Fika är en social institution i Sverige. Det innebär att man tar en paus från en aktivitet för att dricka kaffe eller någon annan dryck med vänner, familj eller bekanta. Denna tradition av en kaffepaus med något tilltugg är centralt i svensk kultur" (Wikipedia) Infomeilissä on joka kerta vielä erikseen muistutettu, että tietysti fika mukaan treeneihin :)

Ohjaaja näytti ensin appell-luokan pk-kokeen liikkeet oman malinsa kanssa. Kyl se näyttää upeelta kun sen osaa,  mutta melko tiukat otteet oli coachilla oman koiransa kanssa. Näitä tänään siis treenattiin:

Brukshundsprov lydnadmoment:

Apportering

Vaikeimmasta eli  noudosta aloitettiin. Ohjaaja näytti Katla-malinsa kanssa, miten nouto on paljon muutakin kuin se kokeenomainen liike. Niinpä, näitä eri variaatioita olis tärkeetä ja hauskaa tehdä! Nyrkkisääntönä oli, että koskaan palkka ei tule koiralle ennen irti-käskyä. Noutokapulaa pitää pitää suussa niin kauan, että irti-käsky tulee. Neuvoja saatiin myös pureskeluun ja kapulan pyörittelyyn suussa. Vaikee selittää, mutta ohjaajan mukaan pureskeluun liittyy koiran tarve "omistaa" (min-min-min). Rullailu liittyy taas koiran osoittamaan sosiaalisuuten omistajaa kohtaan. Koiralle pitäisi saada sellainen mielentila, että se haluaa vaihtaa kapulan namiin tai leluun. Teimme harjoituksia, joissa koiralle heitettiin kapula, ohjaaja lähti juoksemaan selkä menosuuntaan päin säilyttäen kontaktin koiraan. Välillä lyhyitä, välillä pidempiä pätkiä. Kapulan pitää pysyä suussa niin kauan, että irti-käsky tulee. Kapulan pitäisi pysyä suussa, vaikka ohjaaja naputtelee kapulaa, silittää koiraa leuasta, juoksee karkuun, koira hyppää esteen yli tai mitä tahansa. Niin kauan, että irti-käsky tulee. Teimme myös seuraamisharjoitusta, jossa koira kulkee sivulla kapula suussa. Koiralle ei saa puhua, sillä se voi helposti laukaista rullailun ("social") eikä sitä päinkään kannata katsoa. Vasta irti-käskyn jälkeen tulee palkka. Vauhdikkaat nouto-harjoitukset oli hauskoja!

Fritt följ och linförighet

Eli seuraamista vapaana ja hihnassa. Aluksi otettiin takapäänkäyttötreenejä, eli sivulle hakeutumista pelkkää peffaa liikuttamalla kun omistaja pyörii ympäri. Tätä me ollaan harjoteltukin, ja saatiin jopa kehuja, että hyvin menee. Itse seuraamiseen ja käännöksiin saatiin neuvoksi, että käsiapuja aluksi mukaan käännöksiin. Eikä niin kuin me ollaan tehty, että mä korjailen koiran paikkaa ja pieleen mennyttä käännöstä ja sitten tulee palkkaa. Mieluummin siis riittävästi käsiapuja, ja sitten kunnon bileet pystyyn, kun menee oikein :) Muuten korostettiin oikee mielentilaa (sinnetillstånd) ja sitä että mitä enemmän on käännöksiä ja temmonvaihdoksia, sitä hauskempaa koiralla on. Suoraan meneminen harvoin on koiran mielestä hauskaa.

Ligg/läggande under gång/Platsläggande

Eli liikkeestä maahan. Tää on Tikkiksellä aika hyvin hanskassa. Coachi itse teki niin, että valmisteli koiraa tulevaan liikkeeseen laittamalla ennen varsinaista kokeenomaista suoritusta koiran maahan avustaen kädellä. Kokeessakin hän kokemattoman koiran kanssa voi käyttää apuja. Käytännössä seuraamisosuudessa hän katsoi maahan ja ennen maahan-käskyä katse kääntyi kohti koiraa tai olkapää nytkähtää ihan vähän taaksepäin. Hanna korosti sitä, että kokeessa aina vain ensimmäinen ja ainoa suoritus merkitsee jotain. Siksi aina kentällä treenatessa pitäisi varmistaa, että aina ensimmäinen suoritus on se paras mahdollinen. Eli jos koira tarvii apuja, niin sitten koiraa pitää auttaa, ja vähentää apuja sitten seuraavissa toistoissa. Eikä niin päin (kuten mä huomaan tekeväni), että ensin testaa kentällä että meniskö se ilman apuja maahan, ja sitten kun huomaa, että ei mene, niin seuraavassa toistossa käyttää apuja. Just toisinpäin pitäis tietenkin tehdä!

Ställande under gång

Siis liikkeestä seiso. Hyvä neuvo oli, että liikkeen hiomista ei saa jättää siihen pisteeseen, että koira osaa koeliikkeen, vaan vaikeuttaa sitä mahdollisimman paljon, jotta suoritus on oikeesti varma. Seiso-käskyn jälkeen ensin kannattaa liikkua sivusuuntaan, se on helpointa koiralle. Sitten vaikeuttaa sillä, että menee eteenpäin, lopulta koiran pitäisi kestää seisten ohjaajan juoksu, vaikka konttaaminen, kaatuilu, pallon heittely, linnut yms, jotta liike on oikeesti varma. Erona ja helpotuksena tässä ruotsalaisessa liikkeestä seiso ja liikkeestä maahan -liikkeissä on se, että liikkeet päättyy siihen, kun ohjaaja on koirasta siellä jossain 20 m päässä. Ei siis tarvii jänskättää, että miten käy kun palaa koiran vierelle, meneekö se istumaan liian aikaisin tms. Vielä tärkeää olis se, että palkka olisi aina takana, Tikkiskin hiippailee hirveen helposti seiso-liikkeessä mun perään. Jos palkka olis aina takana, sellaista tarvetta ei olisi.

Framförgående

Ihan outo liike! Ei eteenmeno, vaan ehkä enemmänkin eteenpäinmeno. Näin sanoo säännöt: "Kommando: "Fot" - "Före" - "Stanna" På kommando ska hunden kopplad gå framför föraren i kopplets längd. När föraren gör halt ska hunden på kommando genast stanna.
Bedömning: Momentet börjar i och med den inledande förflyttningen och är slut efter halten under linförighet. Tillåts hunden helt bestämma riktningen ska den underkännas. Hund som stretar, nosar, ej håller avståndet eller sätter sig vid halt bör ej ges högre betyg än 8. Hund som vänder tillbaka och någon gång befinner sig bakom eller i jämnhöjd med föraren ska underkännas.
Uppläggning: Från linförighet kommenderas hunden att gå framför föraren. Efter ca 25 m beordras föraren göra halt, gå fram till hunden och göra helt om marsch. Samma sak prövas sedan i andra riktningen. Momentet avslutas med halt under linförighet."

Tältä sen pitäisi näyttää. Koiran pitäisi siis ensin seurata, mennä käskystä eteen, kävellä edessä hihnan mitan päässä hihna kireällä, mutta kuitenkaan vetämättä. 25m päässä pysähtyä käskystä, tulla taas sivulle, ja sama toiseen suuntaan. Ihan pöljä liike musta, mutta tätä harjoiteltiin niin, että jätettiin lelu puskan oksaan roikkumaan, poistuttiin toiseen suuntaan, ja päästettiin koira sinne lelulle. Jotenkin se meni vielä niin, että ensimmäisten askelien pitäis olla jotenkin hiipiviä ja hitaita, ja sitten sen pitäis kiskasta sinne hihnan mitan päähän. Tässä meni harjotukset jotenki pieleen, kun emmä tajunnu, eikä Tikkis tajunnu, et pitääks nyt mennä hitaasti vai kiskoa vai mitä hittoa pitäis tehdä :P Jaa-a, ei tajunnu.

Platsliggning (paikallamakuu), inkallning (luoksetulo), hopp över hinder (estehyppy) ja budföring (vähän niinkuin viesti, koira juoksee kentällä ohjaajan ja toisen henkilön välillä) jäivät harjoittelematta. Olen tyytyväinen, että ymmärsin treeneissä ainakin melkein kaiken, ohjaaja puhui onneks tosi selkeetä ruotsia. Itse huomasin  vaan muuttuneeni mykäksi, kun ei oikeen taidot riittäneet minkäänlaiseen ulosantiin ja neuvojen kysymiseen tai small talkiin. Noh, hymyilin sitten vaan nätisti ja nauroin oikeissa kohdissa  Ehkä se siitä sitten pikkuhiljaa paranee...