Jee, haava alkaa olla jo aika hyvin parantunut! Haava on enää hiukan auki, joten kohta päästään pöntöstä eroon ja nauttimaan täysillä keväästä :))

Tällä viikolla ylimääräisiä sydämentykytyksiä aiheuttivat omituiset laikut Turren turkissa. Ylihuolehtivaisen mamman ja wannabe-bilsanopen tuntien valmistelut meinasivat jäädä toiseksi, kun piti niin kovasti hämmästellä omituisia laikkuja ja tehdä omia taudinmäärityksiä netin avulla (mä olin jo ihan varma, että nyt Turrella on vähintään joku kilpirauhassairaus tai ainakin se on niin hirvittävän stressaantunut, et nyt siltä lähtee karvatkin. Tai sitten mä olen ruokkinut sitä huonosti ja sillä on jonkun ravintoaineen puutos...). Onneksi syy kuitenkin lopulta selvisi ja laikut ovat onneksi vain kosmeettinen haitta. Nekin saivat alkunsa tappelussa ja ovat tavallaan asfaltti-ihottumaa, eli iho on vaurioitunut ja karva lähtenyt irti juurineen noilta alueilta. Kuulemma tyypillistä vesikoirille, että karvalle käy sitten näin. Tilalle kasvava karva on erityyppistä kuin vanha, eli TOSI tumman ruskeeta, lähes mustaa, ja karkean tuntuista (sen takia siis terrieritkin nypitään, että karva pysyisi tummana ja karkeana). Toivoa sentään on, että parin ajelukerran jälkeen näille alueille kasvaa taas normaalia karvaa. Hyvä, että syy selvisi, eikä kyse ollut mistään, mistä olisi kannattanut niin kovasti huolestua :)

   

    Haava on halkaisijaltaan enää pari senttiä.

      

      Mustat laikut näyttävät tosi rumilta, mutta niistä ei ole onneksi mitään haittaa Turrelle. Se on pääasia :)