Turren ihmisellä alkoi ensimmäinen palkallinen kesäloma ikinä (tätä ihmettä kannatti kyllä odottaa, tänä kesänä lomaillaan kokonaiset 10 viikkoa, joista puolet on tosin valitettavasti jo mennyt).

Kesäloma aloitettiin vaelluksella Liesjärven kansallispuistoon Tammelaan. Turre avusti vaelluksella telttojen pystyttämisessä, toimi uimavalvoja, kuljetti ja silppusi kymmeniä keppejä, vahti leirialuetta, jäljesti riistaa ja kuolasi eväitä. Jostakin syystä ihminen otti tällä kertaa kuvia vain toisista ihmisistä, joten todisteita Turren osallistumisesta retkelle ei kuvallisessa muodossa voida tällä kertaa esittää.

Liesjärven vaelluksen jälkeen heti seuraavana päivänä pakattiin rinkka uudelleen, ja lähdettiin kohti Ruotsia ja Uumajan kesäkotia.

1678250.jpg
Yhteensä 12 tuntia kestänyt matka alkoi junamatkalla Turusta Vaasaan. Turre ei tätä ennen ollut koskaan matkustanut junassa, mutta matka meni loistavasti! Lemmikkieläinvaunu oli aivan täynnä, koiria oli vaunussa parikymmentä! Ihmistä hiukan hirvitti, mutta Turre ei murissut tai haukkunut kenellekään koko matkan aikana, eikä ihme kyllä edes läähättänyt hermostuneesti. Mahtava suoritus! Turre makoili enimmäkseen lattialla ja katseli välillä rauhassa maisemia ikkunasta. Mammman mussukka osaa siis todistettavasti käyttäytyä <3

1678263.jpg
Välillä piti kiivetä mamman syliin ja kysellä, kuinka kauan tää matka kestää vielä.

1678267.jpg
Junamatkan jälkeen käveltiin Vaasan keskustasta Vaskiluodon satamaan ja hypättiin Uumajan laivaan. Ja taas piti istua ja möllöttää paikoillaan... Tylsää, myös ihmisen mielestä. Perillä oltiin lopulta joskus puolenyön aikaan.

1678274.jpg

1678282.jpg

1678285.jpg

Mutta kyllä pitkä matka kannatti! Perillä odotti mielettömät lenkkimaastot ja -maisemat! Ihminen ei ehtinyt edes hihnaa irroittaa, kun Turre ponkaisi heti ekalla aamulenkillä läheiseen Nydalasjöniin uimaan. Turre kunnostautui kesäkodin lähisuolla Grössjöllä myös suojuoksussa. Ponnua riitti vaikka välillä upotti ja koko koira meinasi kadota valkoista hännänpäätä myöten tupasvillojen sekaan. Turre toimii nykyään myös  juoksemisesta innostuneen ihmisensä personal trainerinä ja raahaa kiltisti perässään  kymmenen kilsan lenkeillä ihmistä, jonka kunto ja vauhti ei todennäköisesti koskaan saavuta Turren tasoa.

Uumajassa ihmiset ulkoiluttavat koiriaan lähes poikkeuksetta irti. Suomessa irtokoira tarkoittaa omien kokemusteni mukaan lähes poikkeuksetta vaaratilannetta, jossa irrallaan oleva koira lähtee 99 prosentin varmuudella kaahaamaan kohti vastaantulevaa koiraa omistajan kutsuhuudoista välittämättä. Uumajassa tilanne oli aivan päinvastainen. Koirat olivat täysin omistajiensa hallinnassa, eikä yhtään vaaratilannetta syntynyt. Todella ihailtavaa toimintaa! Turrelta ei muuten koko matkan aikana kyselty kertaakaan passia tai papereita, vaikka ne olivat tietenkin mukana ja kunnossa.

Näin hyvin menneen matkan jälkeen on mukava alkaa suunnitella uutta matkaa kesäkotiin. Suunnitelmissa on valloittaa vielä tämän kesän aikana myös Suomen toinen naapurimaa Norja...