TicTac kävi reissaamassa kaukana kotoa maailmanvoittajanäyttelyssä. Kannatti käydä, sillä mamman mussukka voitti luokkansa ja sai Slovakian valio -tittelin! Super!! Kiitokset Zorrazolaisten huoltojoukoille Tikkiksen hyvästä hoidosta ja raporteista matkan varrelta Kiitokset myös opastuksesta ruokinnan suhteen. Soffaperunasta tuli reipas lenkkikaveri, mikä alkoi näkyä huonosti syövän herran uumassa  Eläinkaupasta on nyt ostettu säkki järjettömän energiapitoista superaktiivisten koirien ruokaa ja Mestaripalvilta klimppi rasvaista lihaa vielä kylkeen. Jospa nallekarhu saisi näillä eväillä muotonsa pian takaisin!  Bratislavan reissulla ilmenneestä korvien omituisesta hajuhaitasta ja rapsutuksista johtuen vein reissulaisen heti kotona eläinlääkärille. Tutustuimme samalla meille uuteen eläinlääkäriasemaan Veikkolassa. Mukavat eläinlääkärit ja hoitajat kehuivat kilpaa TicTacin luonnetta ja turkkia ("näin tervepäistä vesikoiraa ja upeaa turkkia en ole kyllä koskaan nähnyt") Niinpä, TicTac käyttäytyy valtavan upeasti potentiaalisesti epämiellyttävissä ja stressaa vissakin tilanteissa <3 Mamma köyhtyi  sen sijaan vartin eläinlääkärireissusta 152 euroa, huhhuh!!

Tänään käytiin Zian & Sannan, Lillin & Sailan ja Maijan & Otson & Charon ja Rufuksen kanssa Kaarinan hakumetsässä treeneissä. Olipa kivaa nähdä ihania hakukavereita pitkästä aikaa <3 Tikkiksen ensimmäisissä hakutreeneissä tehtiin ensin kolme superhelppoa etsintätehtävää. "Äijät" näyttivät ensin namipurkkia ja juoksivat sitten muutaman kymmenen metrin päähään meistä. Tikkis lähti reippaasti (siis Tikkikselle nopeaa tahtia ) kohti äijiä. Mamma oli niin iloinen, kun Takkinen innostui hausta! Lopuksi tehtiin vielä toinen treeni, missä ukot menivät hiukan kauemmas piiloon, ja Tiksi joutui melkein jo etsimään oikeasti niitä. Vau, mä olin niin tyytyväinen! Meillä oli metsässä kivaa Kiitokset treenikavereille, otetaan pian uusiksi!